Lepo ja uni

Hyvä uni edistää terveyttä


Työn ja toiminnan vastapainona tarvitsemme lepoa. Lepo on hyvinvoinnin perusta ja yksi tärkeimmistä tarpeistamme. Pelkkä oleilu tekemättä mitään tekee hyvää myös mielelle.

Uni on yhtä olennainen osa elämäämme kuin syöminen, juominen tai hengittäminen. Uni ei ole pelkkää lepoa, sillä sen aikana aivot käsittelevät aktiivisesti päivän tapahtumia ja uutta tietoa.

Riittävä uni

Riittävä uni on tärkeää aivojen kehittymiselle kasvuiässä ja auttaa oppimisessa sekä asioiden muistamisessa läpi elämän. Lepääminen auttaa suoriutumaan päivän tehtävistä ja ongelmien ratkaisusta paremmin. Levänneenä riski joutua onnettomuksiin vähenee ja  elimistön puolustus-kyky erilaisia sairauksia vastaan on parempi. Rentoutuminen alentaa verenpainetta, sydämen sykettä, hapenkulutusta ja hengitysnopeutta. Rentoutumisen pitkäaikaisvaikutuksia ovat ahdis-tuneisuuden ja masentuneisuuden väheneminen sekä parempi stressitilanteista selviytyminen.

Ihmisten unentarve on yksilöllistä. Aikuinen ihminen nukkuu keskimäärin seitsemästä kahdeksaan tuntia vuorokaudessa.  Olennaista on, että herä-tessä pitäisi olla levännyt ja virkeä olo.  Muutaman vuorokauden aikana kertynyt univaje korjaantuu helposti nukkumalla vähän kauemmin, kun siihen on tilaisuus.

Uni on tärkeää lapsen kasvulle ja kehitykselle


Riittävä uni ja lepo edistävät lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Uni on tärkeää aivojen toiminnalle, sillä se tekee mahdolliseksi uuden oppimisen ja opitun muistiin painumisen. Unen aikana erittyy kasvuun tarvittavaa hormonia. Nukkuminen vahvistaa myös lapsen vastustuskykyä ja sairauksista toipumista (MLL: Lapsen ja nuoren uni)

 

Lasten ja nuorten liikunta

Lapsella on luontainen tarve liikkua. Liikunnan avulla hän purkaa energiaansa ja sillä suotuisia vaikutuksia lapsen kasvuun ja kehitykseen.


  • Liikunta nuorena parantaa senhetkistä terveyttä ja johtaa sitä kautta parempaan terveyteen aikuisena 
  • Liikkuvasta nuoresta tulee todennäköisemmin myös liikkuva aikuinen, mistä seuraa terveyshyötyjä
  • Lapsena saadut iloiset ja monipuoliset liikuntakokemukset luovat edellytyksiä elinikäiselle liikuntaharrastukselle
 

Miten liikkua lapsena ja nuorena

  •  liiku paljon; etsi mieleinen tapasi liikkua  
  •  0-12-vuotiaana: liiku vähintään 2 tuntia päivässä*
  •  13-18-vuotiaana: liiku vähintään 1,5 tuntia päivässä*
  •  liiku monipuolisesti
  •  liiku vaihtelevissa ympäristöissä, sisällä ja ulkona
  •  liiku niin että hiki nousee pintaan
  •  pysy kaikin puolin aktiivisena; keksi mieleistäsi toimintaa ja tekemistä
  •  liiku hyötyen: koulumatkat kävellen tai pyörällä

* Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset 2005; Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 2008

 

Hyvää ruokaa elämän eri vaiheissa

Vaikka ravinnon tarve vaihtelee elämän eri vaiheissa, valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatimat suomalaiset ravitsemussuositukset ovat terveellisen ravitsemuksen perusta kaikan ikäisisille.

Perheessä syödään samanlaista ruokaa, kukin oman tarpeensa mukaan.

Ruoan monipuolisuus saavutetaan koostamalla päivittäiset ateriat ruokaympyrän tai ruokapyramidin kaikista lohkoista.

Lautasmallia noudattamalla varmistaa, että ravinnosta saa tarvitsemansa ravintoaineet. Karkeasti  lautasmalli tarkoittaa, että puolet lautasesta täytetään kasviksilla, yksi neljäsosa lautasesta on perunaa, riisiä tai pastaa ja loput neljäsosa on kalaa, lihaa, munaa tai makkaraa.

Hyvän ravitsemuksen saavuttamisessa keskeistä on säännöllinen ateriarytmi, monipuolinen ruokavalio ja energiantarvetta vastaava ruokamäärä.  Hyvä ravitsemus edistää  terveyttä ja vähentää ravintoperäisten sairauksien vaaraa.



Kuva: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolista ruokaa jaksamiseen, kasvuun ja kehitykseen. Sekä kodin että koulun aikuisten oma esimerkki vaikuttaa myös lasten ja nuorten ruokailuun. Perheen yhteiset ruokailuhetket ovat tärkeitä.