Synnytysosaston ja synnyttäjien vuodeosaston esittely

Sisältö



Yleistä

Synnytys- ja naistentautien osastolla 3 hoidetaan raskaana olevia naisia, synnyttäjiä ja naistentautien potilaita.


Synnytysyksikössä tuetaan valmentautumista vanhemmuuteen ja synnytykseen. Synnytyksen hoidon tavoitteena on hyvinvoiva perhe. Vanhempia ohjataan ja tuetaan ottamaan vastuuta sekä päättämään omasta ja lapsensa hoidosta.


Hoitotyössä varmistetaan, että jokainen synnyttäjä, perhe tai naistentautipotilas saa ammatillista ja yksilöllistä hoitoa. Keski-Pohjanmaan keskussairaala on opetussairaala, joten myös opiskelijat ovat mukana hoitotyössä.


Tutustuminen synnytysyksikköön

Keski-Pohjanmaan keskussairaassa on käytössä nettipohjainen synnytysvalmennuksen ajanvarausjärjestelmä. Odottava äiti voi  ilmoittautua hänelle ja tukihenkilölleen sopivaan synnytysvalmennusryhmään osoitteessa: www.soite.fi/synnytysvalmennus

Noin 20 henkilön pienryhmissä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa järjestettävä synnytysvalmennus on tarkoitettu ensisijaisesti ensisynnyttäjille ja synnytykseen mukaan tuleville tukihenkilöille. Valmennukseen osallistutaan noin raskausviikon 35 jälkeen. 

Synnytysvalmennuksen tavoitteena on vahvistaa äidin omia voimavaroja ja auttaa valmistautumaan tulevaan synnytykseen. Valmennuksessa käydään läpi synnytykseen valmistautumista, synnytyksen eri vaiheet sekä kivunlievitysvaihtoehdot. Noin 2-3 tuntia kestävässä valmennuksessa tutustutaan myös synnytyssaliin sekä muihin tiloihin. Synnytysvalmennusta pitävät synnytyssalissa työskentelevät kätilöt.

Nettipohjainen ajanvarausjärjestelmä sujuvoittaa valmennuksiin ilmoittautumista ja antaa tulevalle äidille mahdollisuuden valita hänelle ja tukihenkilölle sopivan valmennusajan ilman puhelimessa jonotusta. Palvelusta löytyy kalenteri, johon on merkitty kaikkien ryhmien valmennusajat ja siitä tuleva äiti voi valita sopivan ajankohdan. Esteen ilmentyessä ilmoittautumisen voi myös perua kätevästi peruutuskoodilla netin kautta. 

Mikäli olet jo käynyt synnytysvalmennuksessa omassa neuvolassa tai olet uudelleensynnyttäjä, mutta haluaisit tutustua synnytysosaston tiloihin, voit osallistua opastetulle tutustumiskierrokselle. Ohjattuja tutustumiskäyntejä järjestetään torstaisin klo 14 (suomenk.) ja klo 14:30 (ruotsink.). Tutustumiskierrokselle ei tarvitse ilmoittautua erikseen.

Synnytystä pelkäävät äidit voivat tutustua yksilökäynnillä synnytysyksikköön esim. äitiyspoliklinikkakäyntinsä yhteydessä.


Synnyttämään tuleminen

Osasto on avoinna ympäri vuorokauden. Synnytysosastolle voit halutessasi soittaa, kun olet lähdössä synnyttämään tai jos olet epävarma, mitä pitäisi tehdä. Raskaana olevat (yli 22 raskausviikkoiset) voivat tarvittaessa ottaa suoraan yhteyttä päivystysaikana synnytys- ja naistentautien osastolle.


Puhelinnumero osastolle on (06) 8264355.


Sairaalaan tullessa sisäänkäynti on pääovesta klo 7-20 välisenä aikana, muuna aikana tullaan yhteispäivystyksen oven kautta. Synnyttäjän ei tarvitse ilmoittautua siellä, vaan saa tulla suoraan synnytysosastolle. Tarvittaessa sieltä voi lainata esimerkiksi pyörätuolin.

Yhteispäivystyksestä tullessa synnytysosasto löytyy, kun seuraa sinistä viivaa/ kävelee käytävän päähän ja nousee kaksi kerrosta ylöspäin. Pääovesta tultaessa synnytysosastolle pääsee tulemalla ensimmäisistä portaista ylös.


Milloin on aika lähteä sairaalaan?

Sairaalaan on syytä lähteä kun supistukset tulevat alle 10 minuutin välein säännöllisinä ja kipeinä. Kotona voit olla niin kauan kun pärjäät supistusten kanssa ja koet olosi turvalliseksi. Voit kokeilla liikkumista, hieromista, lämmintä suihkua, lämpötyynyä tai saunaa.


Ennenaikaisten kivuliaiden ja säännöllisten supistusten alkaessa on syytä tulla heti sairaalaan. 


Ennen varsinaista avautumisvaihetta kohtu voi supistella 1-2 vuorokautta ja kohdunkaula kypsyä, mutta kohdunsuu ei vielä avaudu. Tätä vaihetta kutsutaan latenttivaiheeksi.


Jos epäilet lapsivedenmenoa, ota yhteyttä neuvolaan tai osastolle. Lapsivettä voi tulla kerralla runsaasti tai tihkumalla. Lapsiveden mentyä voit tulla omalla autolla, jos vauvan on pää alaspäin ja kiinnittynyt lantioon. Lapsiveden värin tulisi olla kirkasta tai vaaleanpunaista. Vauvan ollessa perätilassa sairaalaan on tultava makuuasennossa ambulanssilla. Lapsiveden mentyä olet osastolla seurannassa synnytykseen asti.


Muita sairaalaan tulosyitä

Limansekainen pieni verinen vuoto on normaalia ja tämä tavallisesti ennakoi synnytyksen käynnistymistä. Sen takia ei tarvitse tulla sairaalaan jos raskaus on täysiaikainen. Selvä verinen vuoto on aina sairaalaan tulosyy.

Kova, äkillinen kipu kohdussa on perusteltu syy tulla mieluiten ambulanssilla sairaalaan.

Joskus synnytys etenee hyvin nopeasti ja vauvan pää alkaa painaa äidin peräsuolta. Se aiheuttaa voimakasta painontunnetta peräsuolessa ja voimakasta ponnistamisen tarvetta. Tällöin sairaalaan on tultava ambulanssilla.

Normaalisti vauva liikkuu vähintään 10 kertaa tunnin aikana. Tilanne täytyy tarkistaa, jos vauvan liikkeet ovat selvästi vähentyneet ja vaimentuneet tai et tunne niitä ollenkaan. Vauvan liikkeitä voit laskea makaamalla rauhassa kylkimakuulla 30 - 60 minuutin ajan.

Raskausmyrkytyksen oireita ovat päänsärky, ylävatsakipu, voimakas turvotus, kohonnut verenpaine, hankala olo ja silmien näköhäiriöt sekä virtsanvalkuainen. Joskus saattaa olla vain joku näistä oireista. Oireiden ilmaantuessa on syytä tulla käymään sairaalassa.

Kohonnut verenpaine tai sikiön hidastunut kasvu on peruste lähteä sairaalaan jo heti synnytyksen alkuvaiheessa.

Synnytystavaksi on saatettu jo etukäteen sopia keisarileikkaus, mutta synnytys ehkä käynnistyykin itsestään lapsiveden menolla tai supistuksilla. Silloin on lähdettävä sairaalaan, sillä leikkaus voidaan tarvittaessa tehdä päivystyksenä.

Normaali raskauden kesto on 38-42 viikkoa. Vasta sen jälkeen puhutaan yliaikaisuudesta. Neuvolan terveydenhoitaja varaa ajan tarkastuskäynnille synnytysosastolle, kun raskaus on kestänyt 10 vuorokautta yli lasketun ajan. Tarkastuskäynti ei automaattisesti tarkoita synnytyksen käynnistämistä, jos sekä äiti että vauva voivat hyvin. Synnytykset pyritään käynnistämään vain lääketieteellisistä syistä.


Mitä mukaan sairaalaan?

  • neuvolakortti
  • säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet, esim. astmalääkkeet ja insuliinit
  • henkilökohtaiset hygieniatuotteet, kuten hammasharja ja -tahna, shampoo ja saippua
  • imetysliivit ja liivinsuojat
  • ajanvietettä; lukemista, käsityöt, cd-levyjä synnytyssaliin
  • isälle pienet eväät ja sisätossut
  • vauvalle lakki ja sukat
  • kamera


Osastolta saat terveyssiteet, potilasvaatteet ja tossut. Omia vaatteita ja tossuja voi myös käyttää synnytyksen jälkeen. Vauvan vaatteet ja turvaistuimen voi tuoda myöhemmin. Arvokkaat korut ja isot rahasummat kannattaa jättää kotiin.

Kännykän käyttö on sallittua synnytysosastolla, mutta kännykän käyttöä on syytä rajoittaa. Vanhempien on syytä keskittyä lepoon, imetykseen, vauvan hoidon opetteluun ja uuteen tulokkaaseen tutustumiseen.


Synnytysvastaanotto

Synnytysvastaanotolla käydään läpi raskaudenaikainen vointi, mahdolliset perussairaudet ja lääkitykset. Kysytään supistusten alkamisajankohtaa, tiheyttä ja säännöllisyyttä. Mahdollisen lapsivedenmenon aika, veden määrä ja väri huomioidaan tulotilanteessa. Tarvittaessa epäselvä lapsivedenmeno voidaan tarkistaa erillisellä testillä.


Sydänääniä kuunnellaan 20-30 minuuttia sydänäänikäyrällä. Kätilö tekee myös sisä- ja ulkotutkimuksen. Sisätutkimuksella saadaan tieto kohdunsuun avautumisesta ja siitä, kuinka vauva on asettunut lantioon. Ulkotutkimuksella arvioidaan vauvan kokoa ja asentoa.


Tutkimusten ja keskustelun perusteella kätilö tekee tilannearvion siitä, siirrytäänkö synnytyssaliin vai osastolle. Mikäli synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä ja vauva voi hyvin, on mahdollista vielä lähteä kotiin odottelemaan synnytyksen käynnistymistä. Synnytysvastaanottokäynnistä peritään poliklinikkamaksu.


Tukihenkilö voi tulla mukaan synnytykseen. Synnytyssalissa tukihenkilö saa olla omissa vaatteissa ja ruokailla sairaalan ruokasalissa, kanttiinissa tai ottaa omat eväät mukaan. Ruokasali on auki arkisin. Kanttiini on avoinna myös viikonloppuisin.


Synnytys jakautuu kolmeen vaiheeseen:

Avautumisvaiheeseenponnistusvaiheeseen ja jälkeisvaiheeseen.


Synnytysvaihe: 1. Avautumisvaihe

Synnytykseen kuuluu kipu, joka on luonnollista ja positiivista kipua. Kipu johtuu kohdun sileän lihaksen supistumisesta, lantion alueen lihasten ja ulkosynnyttimien venytyksestä sekä sikiön pään painumisesta luiseen lantioon. Avautumisvaiheen alussa kipu on yleensä lievää ja se voimistuu avautumisvaiheen loppua kohti. Elimistö sopeutuu sietämään voimakastakin kipua synnytyksen yhteydessä.


Jokainen kokee kivun yksilöllisesti ja siksi sen tarkka mittaaminen on mahdotonta. Oma kuvaus kivusta on tärkein kivun arviointimenetelmä. Synnytyksen hyvään hoitoon kuuluu synnytyskivun riittävä hoito. Kätilö on auttamassa, jotta synnytyskokemuksesta muodostuisi mahdollisimman hyvä. Ajanmukainen lääketieteellinen välineistö turvaa sinun ja vauvan hyvinvoinnin synnytyksen aikana.

Lämmin suihku tai ammeessa olo lievittävät hyvin avautumisvaiheen kipua. Lämmin vesi rentouttaa ja rauhoittaa. Vesi mahdollistaa myös mukavan asennon löytämisen, koska vesi kannattelee hyvin painoa.

Lämpötyynyillä voidaan lievittää erityisesti alavatsan ja alaselän alueen kipua. Liikkuminen ja eri asentojen vaihto voi helpottaa oloasi avautumisvaiheen aikana. Apuna voi käyttää esimerkiksi säkkituolia tai palloa.

Koskettamisella ja hieronnalla on kipua lievittävä vaikutus. Voi tuntua hyvältä kun puoliso tai tukihenkilö hieroo kipeää selkää tai pitää kädestä kiinni kivun hetkenä. Joskus taas kätilön kosketus helpottaa ja lohduttaa.


Synnytyksen alkuvaiheessa voidaan kipua lievittää suun kautta otettavilla tai lihakseen pistettävillä kipulääkkeillä. Myös akupunktiota voidaan käyttää kivun lievitykseen.


Avautumisvaiheen kipua voidaan lievittää myös ilokaasua hengittämällä. Ilokaasua voi hengittää synnytyksen kaikissa vaiheissa. Kaasu poistuu keuhkojen kautta lähes välittömästi, joten siitä ei ole haittaa sinulle, vauvalle tai synnytyksen kululle.

Paraservikaali- eli kohdunkaulanpuudutuksen (PCB-puudutuksen) laittaa synnytyslääkäri. Ennen puudutuksen laittoa puhkaistaan sikiökalvot ja asetetaan seurantaelektroidi vauvan päähän sydänäänten seuraamista varten. Lääkäri ruiskuttaa lääkeaineen kohdunkaulan sivuille puudutusneulalla sisätutkimuksen yhteydessä. Tämä puudutus sopii erityisesti uudelleensynnyttäjälle, mutta sitä käytetään myös ensisynnyttäjille. Puudutus on nopeavaikutteinen ja helposti laitettavissa. Puudutuksen vaikutusaika on noin 1-2 tuntia ja sen voi tarvittaessa uusia.


Selkään laitettavalla epiduraali- ja spinaalipuudutuksella saadaan yleensä aikaan tehokas synnytyskipuja lievittävä vaikutus. Puudutus on mahdollista saada ympäri vuorokauden ja sen laittaa anestesialääkäri, joka päivystää sairaalassamme 24/7. Ennen puuduttamista laitetaan suoneen tippumaan laimeaa suolaliuosta.


Sikiökalvot voidaan puhkaista joko ennen puudutuksen laittamista tai sen jälkeen. Kalvojen puhkaisun jälkeen vauvan päähän asetetaan scalp-elektrodi, joka rekisteröi sydänääniä suoraan vauvasta. Näin varmistetaan vauvan voinnin turvallinen seuranta.


Puudutuksen laiton jälkeen seurataan alkuun verenpainetta ja pulssia. Seurannan jälkeen puudutus ei estä liikkumista.

Spinaalipuudutuksen vaikutusaika on 1-2 tuntia ja se sopii siksi hyvin uudelleensynnyttäjälle. Epiduraalipuudutuksessa selkään laitetun katetrin kautta voidaan annostella lääkeainetta niin pitkään kuin on mahdollista.


Ennen ponnistusvaihetta synnytyslääkäri saattaa laittaa pudendaalipuudutuuksen, jonka tarkoituksena on lievittää ponnistusvaiheen kipua välilihassa.


Synnytysvaihe: 2. Ponnistusvaihe

Avautumis- ja ponnistusvaiheen välissä saattaa olla siirtymävaihe, jolloin kohdunsuu on täysin auki, mutta synnyttäjää ei vielä ns. ponnistuta. Jos vauvan sydänäänet ovat hyvät, voidaan rauhassa odotella ponnistamisen tarvetta.

Ponnistusvaiheessa hoitavan kätilön lisäksi paikalla on avustava kätilö, joskus myös synnytyslääkäri. Isällä / tukihenkilöllä on tärkeä rooli ponnistusvaiheessa synnyttäjän kannustamisessa ja tukemisessa.

Ponnistaminen tapahtuu aina supistusten aikana, jolloin äidin ja kohtulihaksen tekemä yhteistyö auttaa vauvaa syntymään. Ponnistusasentoja on useita ja niitä voi vaihdella useampaankin otteeseen ponnistusvaiheen aikana. Tavallisimpia ponnistusasentoja ovat puoli-istuva, kylki- ja konttausasento. Myös jakkaralla voi synnyttää. Väliliha leikataan vain tarvittaessa ja silloinkin se puudutetaan ensin.

Ponnistusvaihe päättyy vauvan syntymiseen. Napanuorasta otetaan kaksi verinäytettä, kilpirauhas- ja hapetusnäyte. Lisäksi Rh-negatiivisen äidin vauvan napanuorasta otetaan näyte, josta tutkitaan vastasyntyneen veriryhmä. Isä tai tukihenkilö saa halutessaan leikata napanuoran. Vauva kuivataan ja sen jälkeen vauva nostetaan rinnalle ihokontaktiin.


Synnytysvaihe: 3. Jälkeisvaihe

Vauvan synnyttyä seuraa jälkeisvaihe, jolloin istukka ja sikiökalvot syntyvät kohdusta. Se tapahtuu yleensä noin 10-30 minuuttia vauvan syntymän jälkeen. Jälkeisvaiheen jälkeen ommellaan mahdolliset repeämät tai välilihan leikkaushaava sulavalla langalla.

Ompelun ja varhaisimetyksen jälkeen vauva punnitaan ja kylvetetään, isä  saa halutessaan kylvettää vauvan. Kylvyn jälkeen kaikille vauvoille pistetään K-vitamiinipistos reiteen. Ihokontaktia suositellaan jatkamaan myös vierihoidossa.

Synnytyksen jälkeen vanhemmille tarjotaan syntymäpäiväkahvit.



Epäsäännölliset synnytykset

Vauvan syntymää voidaan joskus auttaa imukupin avulla. Päätöksen imukupin käytöstä tekee aina synnytyslääkäri. Syitä imukupin käyttöön voivat olla mm. vauvasta johtuvat syyt, kuten sydänäänten laskeminen, äidin väsyminen ponnistusvaiheessa tai supistusheikkous.

Vauva voi syntyä myös perätilassa alakautta. Silloin kätilö hoitaa avautumisvaiheen normaaliin tapaan. Ponnistusvaiheessa on synnytyslääkäri mukana ja hoitaa perätilan ulosauton.


Kaksossynnytyksessä molempien vauvojen vointia seurataan sydänääniä kuuntelemalla. Avautumisvaiheen hoitaa kätilö, ponnistusvaiheessa mukana ovat synnytystä hoitavan kätilön lisäksi synnytyslääkäri(t), lastenlääkäri ja molempia vauvoja varten avustavat kätilöt.


Keisarileikkaus voidaan tehdä suunnitellusti, kiireellisenä tai hätäkeisarileikkauksena. Suunniteltuun keisarileikkaukseen äiti tulee sovitusti leikkauspäivän aamuna. Ensisynnyttäjät ja ensimmäistä kertaa keisarileikkaukseen tulevat uudelleensynnyttäjät käyvät edellisenä päivänä osastolla tapaamassa leikkaavan synnytyslääkärin ja anestesialääkärin. Kätilön kanssa käydään läpi leikkauspäivän tapahtumia. Aiemmin keisarileikkauksella synnyttäneet äidit haastatellaan leikkausta varten äitiyspoliklinikalla. Leikkaus tehdään yleisimmin selkäpuudutuksessa, jolloin äiti on hereillä. Puoliso tai tukihenkilö saa olla leikkauksessa mukana. Äiti saa nähdä vauvan heti syntymän jälkeen. Leikkauksen jälkeen äidin vointia seurataan muutamien tuntien ajan heräämössä ja puoliso saa hoitaa ja pitää vauvaa ihokontaktissa osastolla. Yleensä vauva käy vierailemassa äidin rinnalla heräämössä.


Kiireelliseen keisarileikkaukseen voidaan joutua kesken synnytyksen. Syynä voi olla se, että synnytys ei etene tai vauvalla on uhkaava hapenpuute. Kiireellinenkin keisarileikkaus tehdään selkäpuudutuksessa, jolloin puoliso tai tukihenkilökin saa olla mukana. Päivystysaikana äiti tulee suoraan leikkaussalista synnytysosastolle ja hänen vointiaan seurataan synnytyssalissa.


Joskus voidaan joutua tekemään hätäkeisarileikkaus. Silloin on vauva saatava syntymään nopeasti. Äiti nukutetaan, eivätkä puoliso tai tukihenkilö pääse leikkaussaliin mukaan. Hätäkeisarileikkaukseen pyydetään aina lastenlääkäri mukaan tarkistamaan syntyvän vauvan vointi.


Vauva voi tarvita syntymänsä jälkeen tehostetumpaa seurantaa, jolloin vauvaa hoidetaan lastenosastolla. Lastenosasto sijaitsee samassa A-siivessä, 0-kerroksessa ja sinne pääsee synnytysosastolta suoraan hissillä. Vanhemmat saavat käydä lastenosastolla vauvaa katsomassa ja mahdollisuuksien mukaan myös hoitamassa.


Vierihoito

 Oman lapsen, pienen linnun 
  kannoit alla sydämen.
   Nyt on onni täydellinen,
    syliisi saat ottaa sen.
     Tunnet käden, pienen,
      hennon,
       tunnet posken pehmeän.
        Voisko olla kauniimpaa
         kuin alku uuden elämän.


Synnytysosastolla kätilöt ja lastenhoitajat tekevät moniammatillista yhteistyötä synnytys- ja lastenlääkäreiden kanssa.


Synnytysosastolla vauva on äidin / vanhempiensa vieressä ympäri vuorokauden. Perhe-lapsisuhteen tukemiseksi vauvaa ei eroteta vanhemmista. Vierihoito tukee varhaista vuorovaikutusta ja auttaa vanhempia tunnistamaan vauvan tarpeet ja vastaamaan niihin. Perheitä tuetaan ja ohjataan vauvan hoidossa ja imetyksessä. Tavoitteena on, että jokainen perhe kotiutuu turvallisin ja luottavaisin mielin.

Synnytysosastolla kannustamme täysimetykseen. Lapsentahtinen imetys on mahdollista, kun vauva on koko ajan äidin vierellä.

Imetyksestä voit lukea lisää osoittesta www.imetys.fi.

Potilashuoneet ovat kahden hengen huoneita. Perhehuoneita on kolme, joissa on koko perheellä ympärivuorokautinen mahdollisuus asua ja tutustua vauvaan. Perhehuoneen hintaan sisältyy myös isän ruokailu osastolla.

Lastenlääkäri tarkastaa kaikki vauvat kahden vuorokauden iässä ja muutoin aina tarvittaessa. 

Perheet ovat sairaalassa keskimäärin 2-4 hoitopäivää. Ennen kotiutumista käydään vielä synnytys läpi, puhutaan lapsivuodeajasta ja annetaan mukaan kirjalliset kotihoitoohjeet.


Keski-Pohjanmaan keskussairaala tarjoaa mahdollisuuden myös ns. LYSY-synnytykseen, eli lyhytjälkihoitoiseen synnytyksen hoitoon. Tällöin äiti ja lapsi pääsevät kotiutumaan sairaalasta aiemmin, 24-48 tunnin kuluttua synnytyksestä, äidin sitä toivoessa ja kotiutuskriteeristön täyttyessä. Äiti ja lapsi tulevat sairaalaan kontrollikäynnille keskussairaalaan 2-4 vuorokauden kuluttua kotiutumisesta.


Vierailu 

Lyhyen hoitoajan vuoksi vierailut synnyttäneiden äitien luokse sallitaan puolisolle ja vauvan sisaruksille. Nuhaisena tai muuten sairaana ei vierailulle saa tulla.


Puoliso ja vauvan sisarukset ovat tervetulleita arkisin ja viikonloppuisin klo 9-21


Vierailuja on rajoitettu, koska äiti ja vauva tarvitsevat lepoa ja rauhaa synnytyksen jälkeen. Hoitajien antama ohjaus, neuvonta ja tarvittavat hoitotoimenpiteet vaativat myös oman aikansa. 

Kahden hengen huoneissa pyydetään huomioimaan huonetoverin intimiteettisuoja ja mahdollisuus lepoon. 

Perhehuoneissa puoliso osallistuu vauvan hoitoon ja äidin tukemiseen ympäri vuorokauden.

 

Naistentautien osastolla on huonevierailu vierailuaikoina.