Synnytys

Sisältö





Synnyttämään tuleminen

Sairaalaan tullessa sisäänkäynti on pääovesta klo 7-20 välisenä aikana, muuna aikana tullaan yhteispäivystyksen oven kautta. Synnyttäjän ei tarvitse ilmoittautua siellä, vaan saa tulla suoraan synnytysosastolle. Tarvittaessa sieltä voi lainata esimerkiksi pyörätuolin.

Yhteispäivystyksestä tullessa synnytysosasto löytyy, kun seuraa sinistä viivaa/ kävelee käytävän päähän ja nousee kaksi kerrosta ylöspäin. Pääovesta tultaessa synnytysosastolle pääsee tulemalla ensimmäisistä portaista ylös.


Milloin on aika lähteä sairaalaan?

Ennen varsinaista avautumisvaihetta kohtu voi supistella 1-2 vuorokautta ja kohdunkaula kypsyä, mutta kohdunsuu ei vielä avaudu. Tätä vaihetta kutsutaan latenssivaiheeksi. Sairaalaan on syytä lähteä kun supistukset tulevat alle 10 minuutin välein säännöllisinä ja kipeinä. Jos olet perusterve ja raskaus on sujunut normaalisti, voit olla kotona niin kauan kun pärjäät supistusten kanssa ja koet olosi turvalliseksi. Voit kokeilla liikkumista, hieromista, lämmintä suihkua, lämpötyynyä tai saunaa.

Ennenaikaisten (alle 34 rvk) kivuliaiden ja säännöllisten supistusten alkaessa on syytä tulla heti sairaalaan. 

Jos epäilet lapsivedenmenoa, ota yhteyttä neuvolaan tai osastolle. Lapsivettä voi tulla kerralla runsaasti tai tihkumalla. Lapsiveden mentyä voit tulla omalla autolla, jos vauvan on pää tai perä on kiinnittynyt ja painaa lantioon. Lapsiveden mentyä olet osastolla seurannassa synnytykseen asti.

Joskus synnytys etenee hyvin nopeasti ja vauvan pää alkaa painaa äidin peräsuolta. Se aiheuttaa voimakasta painontunnetta peräsuolessa ja voimakasta ponnistamisen tarvetta. Tällöin sairaalaan on tultava ambulanssilla.

Kohonnut verenpaine tai sikiön hidastunut kasvu on peruste lähteä sairaalaan jo heti synnytyksen alkuvaiheessa.

Synnytystavaksi on saatettu jo etukäteen sopia keisarileikkaus, mutta synnytys ehkä käynnistyykin itsestään lapsiveden menolla tai supistuksilla. Silloin on lähdettävä sairaalaan, sillä leikkaus voidaan tarvittaessa tehdä päivystyksenä.

Muita sairaalaan tulosyitä

Limansekainen pieni verinen vuoto on normaalia ja tämä tavallisesti ennakoi synnytyksen käynnistymistä. Sen takia ei tarvitse tulla sairaalaan jos raskaus on täysiaikainen. Selvä verinen vuoto on aina sairaalaan tulosyy. Kova, äkillinen kipu kohdussa on perusteltu syy tulla mieluiten ambulanssilla sairaalaan.

Normaalisti vauva liikkuu vähintään 10 kertaa tunnin aikana. Tilanne täytyy tarkistaa, jos vauvan liikkeet ovat selvästi vähentyneet ja vaimentuneet tai et tunne niitä ollenkaan. Vauvan liikkeitä voit laskea makaamalla rauhassa kylkimakuulla 30 - 60 minuutin ajan.

Raskausmyrkytyksen oireita ovat päänsärky, ylävatsakipu, voimakas turvotus, kohonnut verenpaine, hankala olo ja silmien näköhäiriöt sekä virtsanvalkuainen. Joskus saattaa olla vain joku näistä oireista. Oireiden ilmaantuessa on syytä tulla käymään sairaalassa.

Normaali raskauden kesto on 38-42 viikkoa. Vasta sen jälkeen puhutaan yliaikaisuudesta. Neuvolan terveydenhoitaja varaa ajan tarkastuskäynnille synnytysosastolle, kun raskaus on kestänyt 10 vuorokautta yli lasketun ajan. Tarkastuskäynti ei automaattisesti tarkoita synnytyksen käynnistämistä, jos sekä äiti että vauva voivat hyvin. Synnytykset pyritään käynnistämään vain lääketieteellisistä syistä.


Mitä mukaan sairaalaan?

  • neuvolakortti
  • säännöllisesti käyttämäsi lääkkeet, esim. astmalääkkeet ja insuliinit
  • henkilökohtaiset hygieniatuotteet
  • imetysliivit ja liivinsuojat
  • ajanvietettä; lukemista, käsityöt
  • isälle pienet eväät ja sisätossut
  • kamera


Osastolta saat terveyssiteet, potilasvaatteet ja tossut. Osastolla voit myös käyttää omia vaatteita ja tossuja. Vauvan vaatteet ja turvaistuimen voi tuoda myöhemmin.

Kännykän käyttö on sallittua synnytysosastolla, mutta kännykän käyttöä on syytä rajoittaa. Vanhempien on syytä keskittyä lepoon, imetykseen, vauvan hoidon opetteluun ja uuteen tulokkaaseen tutustumiseen.


Synnytysvastaanotto

Synnytysvastaanotolla käydään läpi raskaudenaikainen vointi, mahdolliset perussairaudet ja lääkitykset. Kysytään supistusten alkamisajankohtaa, tiheyttä ja säännöllisyyttä. Mahdollisen lapsivedenmenon aika, veden määrä ja väri huomioidaan tulotilanteessa. Tarvittaessa epäselvä lapsivedenmeno voidaan tarkistaa erillisellä testillä.

Sydänääniä kuunnellaan 20-30 minuuttia sydänäänikäyrällä. Kätilö tekee myös sisä- ja ulkotutkimuksen. Sisätutkimuksella saadaan tieto kohdunsuun avautumisesta ja siitä, kuinka vauva on asettunut lantioon. Ulkotutkimuksella arvioidaan vauvan kokoa ja asentoa.

Tutkimusten ja keskustelun perusteella kätilö tekee tilannearvion siitä, siirrytäänkö synnytyssaliin vai osastolle. Mikäli synnytys ei ole vielä kunnolla käynnissä ja vauva voi hyvin, on mahdollista vielä lähteä kotiin odottelemaan synnytyksen käynnistymistä. Synnytysvastaanottokäynnistä peritään poliklinikkamaksu.

Puoliso ja tukihenkilö voi tulla mukaan synnytykseen. Synnytyssalissa tukihenkilö saa olla omissa vaatteissa ja ruokailla sairaalan ruokasalissa, kanttiinissa tai ottaa omat eväät mukaan. Ruokasali on auki arkisin, mutta kanttiini on avoinna myös viikonloppuisin.


Synnytyksenvaiheet

Avautumisvaihe

Avautumisvaiheessa rytmiset supistukset avaavat kohdunsuuta ja avustavat tarjoutuvan osan laskeutumisessa synnytyskanavassa. Avautumisvaiheen kesto vaihtelee suuresti riippuen esim. synnyttäneisyydestä. Avautumisvaiheessa seurataan synnytyksen edistymistä sisätutkimuksin. KTG-laitteella seurataan vauvan hyvinvointia ja supistuksia. Seurantaa voi olla ulkoista tai vauvan päähän voidaan asetta seurantaelektrodi.

Synnytykseen kuuluu kipu, joka on luonnollista ja positiivista kipua. Kipu johtuu kohdun sileän lihaksen supistumisesta, lantion alueen lihasten ja ulkosynnyttimien venytyksestä sekä sikiön pään painumisesta luiseen lantioon. Avautumisvaiheen alussa kipu on yleensä lievää ja se voimistuu avautumisvaiheen loppua kohti. Elimistö sopeutuu sietämään voimakastakin kipua synnytyksen yhteydessä.

Jokainen kokee kivun yksilöllisesti ja siksi sen tarkka mittaaminen on mahdotonta. Oma kuvaus kivusta on tärkein kivun arviointimenetelmä.  Tarvittaessa kätilö auttaa sinua löytämään sopivan rentoutumiskeinon ja kivunlievityksen.

Koskettamisella ja hieronnalla on kipua lievittävä vaikutus. Voi tuntua hyvältä kun puoliso, tukihenkilö tai kätilö hieroo kipeää selkää tai pitää kädestä kiinni kivun hetkenä.

Lämpötyynyillä voidaan lievittää erityisesti alavatsan ja alaselän alueen kipua. Liikkuminen ja eri asentojen vaihto voi helpottaa oloasi avautumisvaiheen aikana. Apuna voi käyttää esimerkiksi säkkituolia tai palloa.

Lämmin suihku tai ammeessa olo lievittävät hyvin avautumisvaiheen kipua. Lämmin vesi rentouttaa ja rauhoittaa. Vesi mahdollistaa myös mukavan asennon löytämisen, koska vesi kannattelee hyvin painoa.

Synnytyksen alkuvaiheessa voidaan kipua lievittää suun kautta otettavilla tai lihakseen pistettävillä kipulääkkeillä. Myös akupunktiota ja TENS-laitetta (matalataajuinen sähköstimulaatio) voidaan käyttää kivunlievitykseen.

Synnytyssalissa synnytyskipua voidaan lievittää ilokaasua hengittämällä synnytyksen kaikissa vaiheissa. Ilokaasua hengitetään maskin kautta, josta kaasu myös poistuu.

Paraservikaali- eli kohdunkaulanpuudutuksen (PCB) synnytyslääkäri laittaa kohdunkaulan sivuille sisätutkimuksen yhteydessä.  Puudutus on nopeavaikutteinen, sen vaikutusaika on noin 1-2 tuntia ja puudutuksen voi tarvittaessa uusia.

Anestesialääkärin asettamilla epiduraali- ja spinaalipuudutuksella saadaan yleensä aikaan tehokas synnytyskivun lievitys. Spinaalipuudutuksen vaikutusaika on 1-2 tuntia ja sopii siksi hyvin uudelleensynnyttäjälle. Epiduraalipuudutuksessa selkään laitetun katetrin kautta voidaan lääkeainetta annostella niin kauan kuin on tarpeellista. Ennen puuduttamista laitetaan suoneen tippumaan laimeaa suolaliuosta. Sikiökalvot voidaan puhkaista joko ennen puudutuksen laittamista tai sen jälkeen. Kalvojen puhkaisun jälkeen vauvan päähän asetetaan elektrodi sydänäänten seuraamiseksi. Puudutuksen laiton jälkeen seurataan alkuun verenpainetta ja pulssia. Seurannan jälkeen puudutus ei estä liikkumista.

Pudendaalipuudutusta käytetään ponnistusvaiheen kivunlievitykseen. Sen asettaa synnytyslääkäri lantionpohjaan sisätutkimuksen yhteydessä.

Ajanmukainen lääketieteellinen välineistö turvaa sinun ja vauvan hyvinvoinnin synnytyksen aikana.

Ponnistusvaihe

Avautumis- ja ponnistusvaiheen välissä saattaa olla siirtymävaihe, jolloin kohdunsuu on täysin auki, mutta synnyttäjää ei vielä ns. ponnistuta. Jos vauvan sydänäänet ovat hyvät, voidaan rauhassa odotella ponnistamisen tarvetta.

Ponnistusvaiheessa hoitavan kätilön lisäksi paikalla on avustava kätilö, joskus myös synnytys- ja lastenlääkäri. Puolisolla/tukihenkilöllä on tärkeä rooli ponnistusvaiheessa synnyttäjän tukemisessa.

Ponnistaminen tapahtuu aina supistusten aikana, jolloin äidin ja kohtulihaksen tekemä yhteistyö auttaa vauvaa syntymään. Ponnistusasentoja on useita ja niitä voi vaihdella useampaankin otteeseen ponnistusvaiheen aikana. Tavallisimpia ponnistusasentoja ovat puoli-istuva, kylki- ja konttausasento. Myös jakkaralla voi synnyttää. Väliliha leikataan vain tarvittaessa ja silloin se puudutetaan ensin.

Ponnistusvaihe päättyy vauvan syntymiseen. Napanuorasta otetaan kaksi verinäytettä, kilpirauhas- ja hapetusnäyte. Lisäksi Rh-negatiivisen äidin vauvan napanuorasta otetaan näyte, josta tutkitaan vastasyntyneen veriryhmä. Sairaalassa on käytössä myöhäinen napanuoransulku. Puoliso tai tukihenkilö saa halutessaan leikata napanuoran. Vauva kuivataan ja sen jälkeen vauva nostetaan äidin rinnalle ihokontaktiin.

Joskus vauvat "säikähtävät" synnytystä ja tarvitsevat tukea esim. hengitykseen. Vauvan tilan niin vaatiessa avustava kätilö tai lastenlääkäri voi viedä vauvan virvoitteluun, jossa vauvan vointia seurataan tarkasti.

Jälkeisvaihe

Vauvan synnyttyä seuraa jälkeisvaihe, jolloin istukka ja sikiökalvot syntyvät kohdusta. Se tapahtuu yleensä noin 10-30 minuuttia vauvan syntymän jälkeen. Jälkeisvaiheen jälkeen ommellaan mahdolliset repeämät tai välilihan leikkaushaava sulavalla langalla.

Ompelun ja varhaisimetyksen jälkeen vauva punnitaan ja tarvittaessa kylvetetään, sekä annetaan k-vitamiini. Ihokontaktia suositellaan jatkamaan myös vierihoidossa.

Synnytyksen jälkeen vanhemmille tarjotaan syntymäpäiväkahvit.


Epäsäännölliset synnytykset

Vauvan syntymää voidaan joskus auttaa imukupin avulla. Päätöksen imukupin käytöstä tekee aina synnytyslääkäri. Syitä imukupin käyttöön voivat olla vauvan sydänäänten laskeminen, äidin väsyminen tai supistusheikkous.

Vauva voi syntyä alakautta myös perätilassa. Silloin kätilö hoitaa avautumisvaiheen normaaliin tapaan. Ponnistusvaiheessa on synnytyslääkäri mukana ja hän hoitaa perätilan ulosauton.

Kaksossynnytyksessä avautumisvaiheen hoitaa kätilö. Ponnistusvaiheessa mukana ovat synnytystä hoitavan kätilön lisäksi synnytyslääkäri(t), lastenlääkäri ja molempia vauvoja varten avustavat kätilöt.

Keisarileikkaus voidaan tehdä suunnitellusti, kiireellisenä tai hätäkeisarileikkauksena. Suunnitellulla keisarileikkauksella synnyttävät äidit haastatellaan leikkausta varten äitiyspoliklinikalla. Kätilön kanssa käydään läpi leikkauspäivän tapahtumia. Sairaalaan äiti tulee sovitusti leikkauspäivän aamuna. Leikkaus tehdään yleisimmin selkäpuudutuksessa, jolloin äiti on hereillä. Puoliso tai tukihenkilö saa olla leikkauksessa mukana. Äiti saa nähdä vauvan heti syntymän jälkeen. Leikkauksen jälkeen äidin vointia seurataan muutamien tuntien ajan heräämössä ja puoliso saa hoitaa ja pitää vauvaa ihokontaktissa osastolla. Yleensä vauva käy ensi-imetyksellä äidin luona heräämössä.

Kiireelliseen keisarileikkaukseen voidaan joutua kesken synnytyksen. Syynä voi olla se, että synnytys ei etene tai vauvalla on uhkaava hapenpuute. Kiireellinenkin keisarileikkaus tehdään selkäpuudutuksessa, jolloin puoliso tai tukihenkilökin saa olla mukana. Päivystysaikana äiti tulee suoraan leikkaussalista synnytysosastolle ja hänen vointiaan seurataan synnytyssalissa.

Äidin tai vauvan vointia äkillisesti uhkaava tilanne vaatii hätäkeisarileikkauksen. Silloin synnytys on suoritettava välittömästi. Äiti nukutetaan, eivätkä puoliso tai tukihenkilö pääse leikkaussaliin mukaan. Hätäkeisarileikkaukseen pyydetään aina lastenlääkäri mukaan tarkistamaan syntyvän vauvan vointi.

Vauva voi tarvita syntymänsä jälkeen tehostetumpaa seurantaa, jolloin vauvaa hoidetaan vastasyntyneiden teho-osastolla. Osasto sijaitsee samassa A-siivessä, 0-kerroksessa ja sinne pääsee synnytysosastolta suoraan hissillä. Vanhemmat saavat käydä siellä vauvaa hoitamassa ja äidin tilan niin salliessa voi perhe siirtyä lastenosaston perhehuoneeseen.


Vierihoito

Synnytysosastolla kätilöt ja lastenhoitajat tekevät moniammatillista yhteistyötä synnytys- ja lastenlääkäreiden kanssa.

Synnytysosastolla vauva on äidin/vanhempiensa vieressä ympäri vuorokauden. Perhe-lapsisuhteen tukemiseksi vauvaa ei eroteta vanhemmista. Vierihoito tukee varhaista vuorovaikutusta ja auttaa vanhempia tunnistamaan vauvan tarpeet ja vastaamaan niihin. Perheitä tuetaan ja ohjataan vauvan hoidossa ja imetyksessä. Synnytysosastolla kannustamme täysimetykseen. Lapsentahtinen imetys on mahdollista, kun vauva on koko ajan äidin vierellä. Imetyksestä voit lukea lisää osoittesta www.imetys.fi. Tavoitteena on, että jokainen perhe kotiutuu turvallisin ja luottavaisin mielin.

Lastenlääkäri tarkastaa kaikki vauvat ennen kotiutumista. Ennen kotiutumista keskustellaan synnytyksestä, puhutaan lapsivuodeajasta ja annetaan mukaan kirjalliset kotihoito-ohjeet.

Keski-Pohjanmaan keskussairaala tarjoaa mahdollisuuden myös ns. LYSY-synnytykseen, eli lyhytjälkihoitoiseen synnytyksen hoitoon. Tällöin äiti ja vauva pääsevät kotiutumaan sairaalasta aiemmin kotiutuskriteerien täyttyessä. Äiti ja vauva tulevat kätilöpoliklinikalle kontrollikäynnille keskussairaalaan 2-4 vuorokauden kuluttua kotiutumisesta.


Vierailu 

Lyhyen hoitoajan vuoksi vierailut synnyttäneiden äitien luokse sallitaan puolisolle ja vauvan sisaruksille. Nuhaisena tai muuten sairaana ei vierailulle saa tulla.

Puoliso ja vauvan sisarukset ovat tervetulleita arkisin ja viikonloppuisin klo 9-21.


Vierailuja on rajoitettu, koska äiti ja vauva tarvitsevat lepoa ja rauhaa synnytyksen jälkeen. Hoitajien antama ohjaus, neuvonta ja tarvittavat hoitotoimenpiteet vaativat myös oman aikansa. 

Kahden hengen huoneissa pyydetään huomioimaan huonetoverin intimiteettisuoja ja mahdollisuus lepoon.