Soite ➔ Viestintä ➔

Tiedote 12.1.2022

THL:n asiantuntijat arvioivat Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-palveluiden järjestämistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tänään 12.1.2022 julkaissut arvionsa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-palveluiden järjestämisestä. THL arvioi sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta sote-palvelujen järjestämistä vuosittain maan eri alueilla. Vuoden 2020 arviointi kohdistui vuoteen 2020 ja alkuvuoteen 2021. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä arvioitiin hyvinvointialueittain ja yhteistyöalueittain.

- Asiantuntijaraportti kertoo meille sen, että olemme Soitessa oikealla tiellä. Meillä on näistä lähtökohdista käsin hyvät perusteet siirtyä hyvinvointialueelle. Kestävä Soite -ohjelma on edelleen hyvä kartta matkalla uuteen,  toteaa Soiten toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi juuri julkaistusta THL:n raportista.


Ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti maan pienimmällä hyvinvointialueella

Keski-Pohjanmaa on väestöltään maan pienin hyvinvointialue. Väestöennusteissa Keski-Pohjanmaan väestömäärä jonkin verran vähenee, vaikka syntyvyys on maan suurinta. Myös nuorten osuus pienenee ennusteissa, mutta on edelleen maan suurimpia. 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa nopeasti nousten yli maan keskiarvon.

Hyvinvointia ja terveyttä kuvaavien indikaattoreiden mukaan Keski-Pohjanmaa on pääosin melko hyvinvoivaa. Työttömyys on alueella maan keskitasoa vähäisempää. Alueen sairastavuus on hieman maan keskitasoa suurempaa.


Integraatio etenee – toimintamallien yhtenäistämisessä vielä tekemistä

Soitessa on THL:n arvion mukaan toteutetun hallinnollisen integraation lisäksi myös edetty toiminnallisessa integraatiossa, mutta toimintamallien yhtenäistämistyö on vielä kesken. Palvelurakenteen keveneminen eteni vuonna 2020. Palvelujen kehittämisen tavoitteena on avohoidon ja ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen. Alue oli edelleen merkittävä erikoissairaanhoidon palveluntuottaja oman alueensa ulkopuolelta tuleville asiakkaille.

Koronapandemia vaikutti merkittävästi palvelutuotantoon vuonna 2020. Syntyneitä hoitojonoja kyettiin kuitenkin purkamaan loppuvuoden 2020 aikana, mutta erityisesti suun terveydenhuoltoon jäi edelleen paljon palveluvajetta.


Pulaa erityisesti sosiaalityöntekijöistä, psykologeista ja lääkäreistä

Keski-Pohjanmaalla oli useiden muiden alueiden tavoin pulaa sote-alan ammattilaisista. Erityisesti sosiaalityöntekijöiden ja psykologien rekrytointitilanne oli vaikeaa, eikä ennusteiden mukaan tilanne ole helpottamassa. Alueella oli maan keskiarvoa enemmän myös terveyskeskuslääkärivajetta. Lisäksi hoiva-alan ammattihenkilöstön rekrytoinnissa oli haasteita. Henkilöstöhyvinvointikyselyn tulokset olivat varsin myönteisiä.


Sähköiset palvelut laajenevat

Sähköisten palvelujen saatavuus on Keski-Pohjanmaalla parantunut, mutta sähköinen asiointi oli Keski-Pohjanmaalla kuitenkin vielä melko vähäistä. Kuitenkin perusterveyden avohuollon etäasiointikäyntejä keskipohjalaisilla oli muuta maata enemmän ja määrä kasvoivat edellisvuodesta.

Myös tietojohtamisen lähtökohdat ovat hyvät ja kehittäminen eteni hyvin vuonna 2020. Alueellinen kuntayhtymä on mahdollistanut tietojärjestelmien yhdenmukaistamisen ja keskitetyn tiedonhallintayksikön toiminnan.


Ikääntyneiden väestöosuuden voimakkaan kasvun edellyttämä palvelurakenteen keventäminen menossa

Ikääntyneiden määrän voimakas kasvu ohjaa ikääntyneiden palvelurakenteen kehittämistä. Alue on linjannut tavoitteikseen palvelurakenteen keventämisen ja avohoidon vahvistamisen. Tavoitteessa on edetty, sillä tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon osuus 75 vuotta täyttäneiden palveluissa on supistunut. Kotiin annettavia palveluja on alueella vahvistettu, ja ikääntyneistä on jo nykytilanteessa maan keskiarvoa useampi joko säännöllisen kotihoidon tai omaishoidon tuen piirissä.


Ikääntyneiden palveluja käytetään paljon

Ikääntyneiden palveluiden suhteutetut kustannukset olivat maan suurimpia. Raskaampien palvelujen kustannukset ovat selvästi maan keskiarvoa korkeammat, vaikka palvelurakennetta on kevennetty. Myös kotiin annettavien palvelujen kustannukset ovat keskimääräistä korkeammalla tasolla. Keski-Pohjanmaalla panostetaan paljon jo nykytilanteessa palveluihin, joilla voidaan ehkäistä joutumista raskaampiin palveluihin.

Alueen vahvuus palvelurakenteen kehittämisessä on laajasti käytössä oleva RAI-järjestelmä. Pidemmällä tähtäimellä keskeisenä tavoitteena on välimuotoisten asumisratkaisujen kehittäminen nykyisten palvelujen rinnalle.


Uutta vastaanottomallia valmisteltiin

Avosairaanhoidon vastaanottopalvelujen saatavuus oli jonkin verran parempi kuin maassa keskimäärin. Vastaanottopalvelujen laatua tarkastellessa Keski-Pohjanmaa sijoittuu keskimääräisesti.

Alue on siirtymässä uuteen moniammatilliseen vastaanottomalliin, jonka yhtenä tavoitteena on varmistaa kiireettömän hoidon toteutuminen seitsemässä vuorokaudessa panostamalla yhä enemmän etäpalveluihin.


Suunnitelmallista sosiaalityötä ja -ohjausta lisättiin

Palvelutarve aikuissosiaalityön palveluissa on muuta maata pienempää. Monet aikuissosiaalityön palvelut toteutuvat Keski-Pohjanmaalla keskimääräistä paremmin, ja yhteistyötä kehitetään Kelan, kuntien ja TE-toimistojen kanssa. Yhteistyö kuntien kanssa on yhä tärkeämpää työllisyyden kuntakokeilun vuoksi. Soiten vastuulla olevista työttömille annettavista palveluista puuttuu kuitenkin alueellisesti yhtenäinen toimintamalli.

Alueella edistetään suunnitelmallista sosiaalityötä ja -ohjausta ja suunnitelmallisen sosiaaliohjauksen määrät lisääntyivät huomattavasti. Lisäksi on kokeiltu sosiaalityöntekijöiden läsnäoloa yhteisillä sote-vastaanotoilla, selkeytetty aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön työnjakoa sekä vahvistettu sosiaalisen kuntoutuksen resursseja ja jalkautuvaa sosiaalityötä.


Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa panostetaan matalan kynnyksen perhepalveluihin

Lasten ja nuorten osuus Keski-Pohjanmaan väestöstä on maan toiseksi suurin. Ikäryhmän hyvinvointi on lähellä maan keskitasoa. Lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2020, mutta niitä tehtiin edelleen vähemmän kuin maassa keskimäärin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä oli selvästi muuta maata alempi. Lastensuojelussa painottuvat laitoshoidon sijaan avohuollon palvelut ja sijoituksissa perhehoito. Tämä näkyy myös kustannuksissa, sillä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kokonaiskustannukset jäivät maan pienimmiksi alle 18-vuotiaiden ikäryhmään suhteutettuna. Alue pyrkii kehittämään edelleen matalan kynnyksen perhepalveluita.

Liite: Sosiaali- ja terveyspalvelut Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella 2020. Alueellinen asiantuntija-arvio. Päätösten tueksi 10/2021, THL.

Sosiaali-_ja_terveyspalvelut_Keski-Pohjanmaan_hyvinvointialueella_2020.pdf




Tiedotteet